ALOITTEET

ARVOKKAAN OMAISHOIDON VAHVISTAMINEN

” Koti on siellä missä kolhut paikataan”

Koti ei ole vain rakennus tai huoneisto, joka on itse tehty tai hankittu. Se on enemmän; se luo turvallisuutta ihmiselle. Fyysiseen tilaan ja ympäristöön liittyy paljon tunnetta ja muistoja; psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ulkoisesti vaatimaton, vanha koti voi tuntua kodimmalta kuin paremmat puitteet antava uusi ja moderni tila.
Tämän vuoksi ihmiset yleensä sanovat, että haluaisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Aikaisemmin useat sukupolvet asuivat samassa taloudessa tai ainakin samassa pihapiirissä. Myös kyläyhteisö oli yhtenäinen. Tarvittava apu oli lähellä. Tänä päivänä on erilainen tilanne perhesuhteissa ja kylä- tai kaupunkiyhteisöissä. Ihmiset pitävät kuitenkin huolta perheenjäsenistään ja läheisistään omista voimavaroistaan käsin.

Yhteiskunta on halunnut tukea tällaista huolenpitoa lainsäädännöllä. On syntynyt omaishoitojärjestelmä , jossa hoitaja saa mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen ja vapaapäiviin.

” Haluamme vain turvallisuutta ja sitä, että joku lähellä” (omaishoitaja)

Tätä aloitetta varten olemme kuulleet viittä omaishoitajayhdistystä: Järviseudun Omaishoitajat ry, Keski‑Pohjanmaan Omaishoitajat ry, Kokkolan Seudun Omaishoitajat ry, Lakeuden Omaishoitajat ry ja ja Pietarsaaren Seudun Omaishoitajat ry.

HOIDON TARPEEN ARVIO

Hoidettavan toimintakyky arvioidaan lääkärinlausunnolla ja sosiaalihuollon arviolla. Myös hoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioidaan eli kuinka paljon apua tarvitaan vuorokaudessa. Palvelutarpeen arviointi sitten lopullisesti määrittää kotona asumisen mahdollisuuden tai laitoshoidon tarpeen. Laitoshoitoon ohjataan siinä tapauksessa, jos kotona asuminen ei ole enää turvallista tai mahdollista, ja palvelutarpeen arvio osoittaa ympärivuorokautisen hoivan tarpeen.

Kotona-asuminen mahdollistaa omaishoitaja tai sitten hyvinvointialueen kanssa virallisen omaishoitosopimuksen tehnyt sopimusomaishoitaja.
Molemmissa tapauksissa läheistään hoitava jää yksin. Hoidettavan kunto ei ole stabiili, vaan se muuttuu ja monessa tapauksessa heikkenee. Siksi hänen palveluntarvettaan tulisi arvioida uudelleen ja säännöllisesti.

JAKSO- JA PERHEHOIDON KEHITTÄMINEN

Omaishoitolaki antaa omaishoitajalle oikeuden vähintään 2–3 vuorokauden vapaaseen kuukaudessa. Vapaapäivät ovat palkallisia ja ne on tarkoitettu lepoon, palautumiseen ja omiin asioihin.
Hyvinvointialue järjestää vapaat jaksohoitoina (hoidettava menee hoivayksikköön), perhehoitona (hoidettava menee koulutetun perhehoitajan kotiin), kotiin tuotuna sijaishoitona (sijainen tulee kotiin) tai päivätoimintana (hoidettava on päivätoiminnassa, jos se riittää hoitajan vapaaksi).

ESITÄMME, ETTÄ HYVINVOINTIALUE

1. Vahvistaa omaishoitajille ja hoidettaville annettavaa henkilökohtaista tiedotusta etuuksista, hoitopolusta, lomaoikeuksista ja palvelujen sisällöistä ja helpottaa yhteydensaantia hyvinvointialueelle
2. Parantaa hoidon tarpeen arvioinnin ajantasaisuutta ja varmistaa teknisten apuvälineiden luotettavuuden. Hyvinvointialueet arvioivat hoidettavan terveydentilaa, toimintakykyä, lääkitystä ja hoidon vaativuutta säännöllisesti etukäteen sovittuina ajankohtina. Näin samalla tuetaan myös omais- tai sopimusomaishoitajaa hänen arvokkaassa työssään. Hoidosta tulee hyvinvointialueen ja omaishoitajan yhteistä ja se luo turvallisuutta niin hoidettavalle kuin omaishoitajalle.
3. Kehittää perhehoitoa ja jaksohoitoa lisäten virikkeellisyyttä, pysyvyyttä ja mahdollisuutta tuttuun hoitajaan.
4. Lisää omaishoitajien arjen konkreettista tukea: riittävää kotiin tulevaa apua, asiointimahdollisuuksia ja toimivia sijaishoitokäytäntöjä.
5. Vahvistaa omaishoitajien henkistä ja sosiaalista tukea yhteistyössä järjestöjen kanssa.
6. Edistää omaishoidon korvausten valtakunnallista yhdenmukaistamista yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Tiina Hauta, vpj
Kauhava
Anne Nätynki, sihteeri
Alajärvi
Saara Lång, jäsen, aloitteen koordinointi
Kokkola

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)rp:n
POHJANMAAN NAISPIIRI ry

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)rp:n

POHJANMAAN NAISPIIRI ry                                                   ALOITE  

                                                                                                                     21.2 2026

HAJA-ASUTUSALUEIDEN PALVELUJEN TURVAAMIEN

1. JOHDANTO

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on pitkät välimatkat. Syntyvyys maassamme on heikkoa ja väestö ikääntyy. Huoltovarmuuden vuoksi Suomen tulee pysyä asuttuna.  Haja-asutusalueilla asuvat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska palvelut keskittyvät suuriin taajamiin ja kaupunkeihin.

Maaseutua asumismuotona tulee kunnioittaa ja siellä asuvien ihmisten halua elää maaseudulla tulee arvostaa.  

Kristillisdemokraattinen arvopohja korostaa ihmisarvoa, perheiden valinnan vapautta ja lähiyhteisöjen merkitystä yhteiskunnassa. Näiden periaatteiden pohjalta esitämme toimia, joilla voidaan turvata:

• perheiden valinnan vapaus lasten kotihoitoon
•  ikääntyvien mahdollisuus arvokkaaseen ja turvalliseen arkeen
• haja-asutusalueiden väestön mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja

• IKÄÄNTYVIEN ARVOKAS ARKI

Haja-asutusalueilla asuvat ikääntyvät ovat joutuneet tilanteeseen, jossa erilaisia palveluja kuten julkinen liikenne-, posti-, pankki-, apteekki- , sekä  sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, eivät ole enää saatavana lähipalveluina.

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen arvo on romahtanut ja yksistään pienten eläkkeiden turvin ei ole mahdollisuutta muuttaa lähemmäksi palveluja isompiin kasvukeskuksiin.

Toimenpiteet:

Vahvistetaan mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään

• tuetaan omaishoitajia heidän työssään korottamalla palkkiotasoa ja lisäämällä vapaapäiviä
• kehitetään kylähoitaja[1]– ja kotipalvelumalleja, joissa hoito- ja kuntoutus tuodaan ikääntyvän luo
• kehitetään liikkuvia palveluja (terveyspalvelut, muistihoitajat, fysioterapia, sosiaalipalvelut) ja ne otetaan osaksi lakisääteistä palveluverkkoa
• turvataan ja varmistetaan sopimus- ja vapaapalokuntien toiminta haja-asutusalueilla (varautuminen, väestönsuojelu, etsintä-, ensivaste-, sekä  palo- ja pelastustehtävät)riittävällä koulutuksella ja asianmukaisella varustuksella

• PIENTEN LASTEN KOTIHOIDON TURVAAMINEN

Laadukas varhaiskasvatus tarjoaa pienelle lapselle turvallisen, virikkeisen ja ammatillisesti tuetun kasvuympäristön, jossa sosiaaliset, kielelliset ja tunne-elämän taidot vahvistuvat varhain. Isot ryhmäkoot ja henkilöstön vaihtuvuus kuitenkin kuormittavat lasta. Lapsi oppii isossa ryhmässä toimimista, mutta pieni lapsi tarvitsee vielä jotakin muuta. Kolmivuotiaalle ja sitä nuoremmalle lapselle turvallinen ympäristö ja hoivaajan saatavilla olo on tärkeää.

Alle kolmivuotiaana rakentuu ihmisen perusluottamus toiseen ihmiseen. Tärkein kehitystekijä tässä on turvallinen, ennustettava ja  sensitiivinen vuorovaikutus hoivaajan kanssa. Lapsi tarvitsee jatkuvaa fyysistä ja emotionaalista turvaa; syliä ja rauhallista kohtaamista. Turvallinen kiintymyssuhde hoitajaan ennustaa parempaa tunne-elämän säätelyä, oppimista ja sosiaalista kehitystä myöhemmin.

Tällä perusteella esitämme tukitoimia alle kolmivuotiaiden lasten kotihoitoon.

Toimenpiteet:

 Kotihoidon tuen säilyttäminen ja vahvistaminen

• turvataan kotihoidon tuki osana perheiden valinnanvapautta
• selvitetään mahdollisuus alueellisesti korotettuun kotihoidon tukeen haja-asutusalueilla, joissa päivähoitopaikkoja ei ole kohtuullisen matkan päässä
• kunnille/kaupungeille suositellaan kuntakohtaista tukea lapsiperheille

Perheiden valinnanvapauden vahvistaminen

• Lainsäädäntöön kirjataan perheiden oikeus valita kotihoito ilman taloudellista painetta siirtyä varhaiskasvatukseen
• tuetaan perhepäivähoitoa ja muita pieniä varhaiskasvatusmuotoja, jotka sopivat erityisesti maaseutualueille

Vanhempien jaksamisen ja yhteisöllisyyden tukeminen

• lisätään perhetyötä ja kotipalvelua lapsiperheille
• tuetaan seurakuntien ja järjestöjen kieli[2]– ja perhekahviloita, kerhoja ja vertaistukea, jotka ovat monilla alueilla ainoa matalan kynnyksen palvelu.

Rahoitus ja lainsäädännölliset muutokset

• kotihoidon tuen ja perhepalvelujen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti.
• sosiaalihuoltolakiin lisätään velvoite tarjota liikkuvia palveluja ja tukea kotona asumista
• varhaiskasvatuslakiin kirjataan perheiden oikeus valita kotihoito ilman taloudellista heikennystä
• omaishoitolakia uudistetaan niin, että tuki vastaa työn vaativuutta ja mahdollistaa aidon hengähdystauon

[1] Kylähoitaja-malli on matalan kynnyksen kotihoidon ja hyvinvointipalvelujen toimintatapa, jossa yksi nimetty hoitaja tai pieni itsenäinen tiimi vastaa tietyn kylän tai alueen asukkaiden palveluista.

[2] Kielikahvila maahanmuuttajataustaisille äideille, jossa voi tavata toisia äitejä lapsineen ja opiskella yhdessä suomen kieltä

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto kokoontui viikonloppuna Jyväskylässä.
Puoluevaltuusto kannustaa hallitusta edelleen lisäämään perhemyönteisiä ratkaisuja, kuinka voisimme vaikuttaa syntyvyyden laskuun Suomessa ja rohkaista perheitä hankkimaan lapsia.
Puoluevaltuusto ehdottaa uutta veromallia, jota kutsutaan porrastetuksi perheverotukseksi. Sen idea on, että puolisoiden tulot verotetaan yhdessä, ja vero määräytyy sen mukaan, kuinka monta alaikäistä lasta perheessä on. Mitä enemmän lapsia, sitä suurempi veroetu. Täyden veroedun saisi jo perhe, jossa on kolme lasta.
Tämä malli auttaisi erityisesti perheitä, joissa toinen vanhempi haluaa käyttää enemmän aikaa lastenhoitoon ja kotitöihin. Perhe voisi itse valita, käyttääkö se yhteisverotusta vai erillistä verotusta. Yksinhuoltajille järjestelmän oikeudenmukaisuus varmistettaisiin esimerkiksi lapsivähennyksen avulla.
Tavoitteenamme on luoda lapsiperheille enemmän taloudellista turvaa ja tulevaisuuden uskoa. Haluamme antaa perheille paremmat mahdollisuudet valita, miten he jakavat työn ja tulot juuri heidän perheelleen sopivalla tavalla

Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston Keski-Pohjanmaan piirin edustajat
Kristiina Hellstrand
Saara Lång
Mauri Salo
Eemeli Vuollo